Tupakointi ennen verikoetta: saako tupakoida tai nuuskata aamulla?

Lyhyt vastaus

Ei koeaamuna. Suomalaiset laboratoriot pyytävät välttämään tupakointia ennen näytteenottoa, ja paastoverikokeessa Terveyskirjasto neuvoo välttämään tupakkaa samat 10–12 tuntia kuin ruokaa. Fimlab mainitsee erikseen myös muut nikotiinivalmisteet, eli esimerkiksi nuuskan ja nikotiinipussit.

Suurempi asia on se, josta harvoin puhutaan. Jos tupakoit säännöllisesti, osa tuloksistasi on jo valmiiksi korkeampia kuin tupakoimattomalla, eikä se ole virhe. Aamun savuke merkitsee vähemmän kuin se, mitä vuosien tupakointi on jo tehnyt perustasoosi.

Kuinka kauan ennen verikoetta ei saa tupakoida?

Suomalaiset ohjeet eroavat tässä selvästi. ISLAB pyytää välttämään tupakointia tunnin ennen näytteenottoa. Synlab pyytää olemaan tupakoimatta aamulla ennen näytteenottoa. NordLab suosittelee välttämään tupakointia edellisestä illasta lähtien, Fimlab näytteenottoa edeltävänä päivänä ja näytteenottopäivänä. Terveystalo pyytää välttämään tupakointia vuorokauden ennen näytteenottoa.

Syy varovaisuuteen ei ole se, että yksi savuke pilaisi verenkuvan. NordLabin ohjeen mukaan nikotiini voi nostaa monien hormonien ja vapaiden rasvahappojen pitoisuuksia sekä verensokeria, ja paastonäytteen on tarkoitus kuvata perustilaasi, ei viimeistä savukettasi.

Nuuska ja nikotiinipussit

Monet ohjeet puhuvat vain tupakoinnista. Fimlab ohjeistaa kuitenkin välttämään tupakointia ja muiden nikotiinivalmisteiden käyttöä tutkimuspäivänä ennen tutkimusta, ja pohjoismaisessa vertailussa laboratoriot pyysivät yleisesti välttämään koeaamuna myös nuuskaa. Nikotiini on se, mikä niillä on yhteistä savukkeen kanssa.

Pitkäaikaisen nuuskan käytön yhteys aineenvaihduntaan on epävarmempi kuin tupakoinnin. Ruotsalaisessa 36 742 keski-ikäisen ja iäkkään kohortissa tupakointi lisäsi selvästi tyypin 2 diabeteksen riskiä, mutta nuuskan yhteys heikkeni, kun muut tekijät otettiin huomioon. Pohjois-ruotsalaisessa seurannassa nuuskan käyttö nuoruudesta keski-ikään ei ollut yhteydessä metaboliseen oireyhtymään.

Koeaamuna nuuska ja nikotiinipussi kuuluvat silti samaan sääntöön kuin savuke. Jos käytät niitä säännöllisesti, kerro siitä näytteenottajalle samasta syystä kuin tupakoinnista.

Mitä säännöllinen tupakointi tekee verenkuvalle

Tämä yllättää monet omia tuloksiaan lukiessa. Kun terveitä tupakoijia verrataan tupakoimattomiin, tupakoijilla on mitattavasti enemmän valkosoluja, korkeampi hemoglobiini ja hematokriitti sekä suurempi punasolujen keskitilavuus.

Vaikutus kasvaa tupakoinnin määrän mukaan. Runsaasti tupakoivilla oli enemmän puna- ja valkosoluja, erityisesti neutrofiileja, ja epäedullisemmat rasva-arvot: enemmän kokonaiskolesterolia, triglyseridejä ja LDL-kolesterolia sekä vähemmän HDL-kolesterolia.

Ääripäässä yhdysvaltalainen hematologian poliklinikka seurasi 40 aikuista, joiden pysyvästi koholla olleen valkosolumäärän syyksi todettiin tupakointi, kun muut syyt oli suljettu pois. Lähes kaikilla neutrofiilit olivat koholla.

Tupakoijalla voi siis olla koholla oleva valkosolumäärä ilman mitään tulehdusta. Merkintä on oikea, hälytys ei välttämättä.

Vaikuttaako tupakointi sokerihemoglobiiniin?

Hieman. Noin 35 000 aikuisen yhdistetyssä analyysissa tupakoijien HbA1c oli 0,10 prosenttiyksikköä korkeampi kuin koskaan tupakoimattomien, vaikka paastosokeri ei eronnut.

Ero on yksilölle pieni, mutta se osuu lähelle diagnostisia rajoja. Käypä hoidon mukaan HbA1c 48 mmol/mol tai enemmän oikeuttaa diabetesdiagnoosiin, ja tutkijoiden mukaan tupakoijan todennäköisyys saada diagnoosi riippuu siitä, kumpaa koetta käytetään. Jos HbA1c-arvosi on rajalla ja tupakoit, mainitse se lääkärille.

Näkyykö tupakanpoltto verikokeessa?

Ei suoraan. Mikään tavallisen verenkuvan tai kemian rivi ei mittaa nikotiinia; sitä mitataan vain, jos sitä erikseen pyydetään.

Tupakointi jättää kuitenkin jälkiä mitattaviin riveihin: enemmän valkosoluja, korkeampi hemoglobiini ja rasva-arvot väärään suuntaan. Siksi kannattaa kertoa, että tupakoit tai nuuskaat, ja suunnilleen kuinka paljon. Se ei ole tunnustus, vaan tieto, joka muuttaa rivin tulkintaa.

Sama pätee, kun luet tuloksia itse. Viitealueet laaditaan terveiden ihmisten arvoista, ja silloinkin noin yksi terve ihminen 20:stä jää alueen ulkopuolelle. Tupakoijan valkosolumäärän merkintä on vertailu ihmisiin, jotka enimmäkseen eivät tupakoineet.

Lopettamisen jälkeen: kuinka nopeasti arvot muuttuvat

Monet arvot palautuvat viikoissa tai kuukausissa, eivät päivissä. Edellä mainitussa poliklinikka-aineistossa valkosolumäärä laski tupakoinnin vähentämisen tai lopettamisen jälkeen, mediaani 8 viikkoa ja vaihteluväli 2–49 viikkoa.

Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa, jossa tupakoijia seurattiin lopettamisyrityksen ajan, vuoden kuluttua yhä tupakoimattomilla oli vähemmän valkosoluja kuin tupakoinnin jatkaneilla, vaikka he olivat lihoneet.

Siksi kahden päivän tauosta paremman tuloksen toivossa ei ole hyötyä. Koeaamua kannattaa kunnioittaa; kaksi päivää ei ole strategia. Jos kokeilla seurataan edistymistäsi, vertaa omaan aiempaan tulokseesi eikä tulosteen viitealueeseen.