Mitä kolesteroliarvot mittaavat

Kolesteroliarvot mitataan suomalaisessa laboratoriossa yleensä lipidipakettina, joka on tulosteessa nimeltään P-Lipidit (ilman paastoa) tai fP-Lipidit (paaston jälkeen). Fimlabin tutkimusohjekirjan mukaan siihen kuuluvat kokonaiskolesteroli (P-Kol), HDL-kolesteroli, LDL-kolesteroli, non-HDL-kolesteroli ja triglyseridit (P-Trigly). Non-HDL on yksinkertaisesti kokonaiskolesteroli miinus HDL: laskelma samasta putkesta, ei lisätutkimus, ja se ilmoitetaan automaattisesti, kun kokonaiskolesteroli ja HDL on pyydetty yhtä aikaa.

Neljä tai viisi riviä, eikä niitä lueta samalla tavalla. Triglyseridit ja HDL käyttäytyvät kuin tavalliset laboratorioarvot. Kokonaiskolesteroli ja LDL eivät useimmiten käyttäydy niin: Terveyskirjaston mukaan niille käytetään viitearvojen sijaan tavoitearvoja.

Rivi, joka on tavoite eikä viitealue

Triglyseridejä ja HDL:ää verrataan rajoihin. LDL-kolesterolia verrataan tavoitteeseen, joka riippuu sydän- ja verisuonitautien riskistäsi. Käypä hoito -suosituksen mukaan LDL:n tavoite on alle 3,0 mmol/l, jos riski on pieni, alle 2,6 mmol/l kohtalaisessa riskissä, alle 1,8 mmol/l suuressa riskissä ja alle 1,4 mmol/l erityisen suuressa riskissä. Terveillä riski arvioidaan suomalaiseen väestöaineistoon perustuvalla FINRISKI-laskurilla, ja suuren riskin rajana on vähintään 10 prosentin riski kuolla tai sairastua sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Siksi kahdella ihmisellä voi olla sama LDL, toisella merkittynä ja toisella ei, ja molemmat tulokset ovat oikein. LDL 4,30 mmol/l on selvästi yli pienen riskin tavoitteen 3,0, mutta se tarkoittaa eri asiaa ihmiselle, jolla on ollut sydäninfarkti, ja ihmiselle, jolla ei ole yhtään riskitekijää. Tavoitteen asettaa lääkäri, ei analysaattori.

Jos tulosteessasi on LDL:n kohdalla raja, lue se laboratorion oletuksena eikä omana tavoitteenasi. Sinua koskeva luku tulee vastaanotolta, ei paperilta.

Pitääkö kolesterolimittaukseen paastota?

Useimmiten ei. Käypä hoito -suosituksen mukaan paaston merkitys lipidimittauksissa on vähäinen, ja monessa laboratoriossa lipidit voi pyytää tehtäviksi joko ilman paastoa tai paaston jälkeen. Myös esimerkiksi Terveystalon verkkokaupan kolesterolin mittaus ei edellytä paastoa. Eurooppalainen konsensus on suositellut paastoamatonta näytettä rutiiniksi vuodesta 2016.

Perusteena on eron koko. Käypä hoito -suosituksen mukaan ateria suurentaa triglyseridejä keskimäärin 0,3 mmol/l, kun P-Trigly on alle 5 mmol/l. Eurooppalaisen konsensuksen mukaan HDL ja lipoproteiini(a) eivät muutu aterian jälkeen, ja paastoamattomat ja paastoarvot ennustavat sydän- ja verisuonitauteja yhtä hyvin.

Paasto otetaan uudelleen harkintaan yhdessä tilanteessa: kun triglyseridit ovat korkeat. Fimlab suosittelee paastoarvon määrittämistä, jos pitoisuus on yli 4,5 mmol/l. Jos lähetteessäsi lukee fP-Lipidit, noudata lähetteen paasto-ohjetta: Fimlabilla se tarkoittaa 10–14 tunnin paastoa.

Miten rivit liittyvät toisiinsa

Triglyseridit ovat rivi, johon eilinen vaikuttaa eniten: ateria nostaa niitä, ja Terveyskirjaston mukaan niin tekee myös runsas alkoholin käyttö. Yksittäinen koholla oleva triglyseridi paastoamattomassa näytteessä on harvoin niin merkittävä löydös kuin miltä se näyttää.

HDL muuttuu hitaasti eikä häiriinny ateriasta. Terveyskirjaston mukaan naisten HDL on yleensä suurempi kuin miesten estrogeenin vuoksi, ja vyötärölihavuus pienentää sitä. HDL on myös rivi, jossa tupakointi näkyy: tutkimuksessa, jossa osallistujat ryhmiteltiin tupakoinnin määrän mukaan, tupakoitsijoilla oli enemmän kokonaiskolesterolia, triglyseridejä ja LDL:ää ja vähemmän HDL:ää, ja runsaasti polttavilla selvimmin.

Non-HDL-kolesteroli kokoaa kaiken kolesterolin, jota kantavat valtimon seinämään kertyvät hiukkaset. Fimlabin tutkimusohjekirjan mukaan sen tavoitteet ovat alle 3,8 mmol/l pienessä, alle 3,4 kohtalaisessa, alle 2,6 suuressa ja alle 2,2 erityisen suuressa riskissä.

Miksi merkinnät eroavat tulosteiden välillä

Lipidirivin vieressä oleva merkintä riippuu laboratorion valitsemasta rajasta, ei yhdestä yleisestä normaaliarvosta. Käypä hoito -suositus kuvaa dyslipidemiaksi tilan, jossa LDL on yli 3,0 mmol/l, paastotriglyseridit vähintään 1,7 mmol/l tai HDL miehillä alle 1,0 ja naisilla alle 1,2 mmol/l, mutta muistuttaa, että raja-arvot vaihtelevat laboratoriokohtaisesti. Eri laboratoriot tulostavat eri lukuja, joten sama tulos voi olla merkitty yhdessä tulosteessa ja toisessa ei.

Rajat kuvaavat väestötason tavoitetta, eivät diagnoosia. Fimlabin mukaan sydänriskiä ennustaa yksittäistä kolesterolilukua paremmin kokonaiskolesterolin suhde HDL:ään, jonka tulisi olla korkeintaan 4.

Milloin kolesteroliarvoista pitää huolestua?

Muutama luku merkitsee jotain itsessään, riippumatta muusta riskistäsi. Niistä kannattaa puhua suoraan lääkärin kanssa eikä odottaa seuraavaa rutiinikäyntiä.

  1. LDL 5,0 mmol/l tai enemmänKäypä hoito -suosituksen taulukossa hoitamaton LDL tällä tasolla nostaa riskiluokan vähintään suureksi.
  2. Kokonaiskolesteroli yli 8 mmol/lTerveyskirjaston mukaan silloin on syytä epäillä perinnöllistä FH-tautia, jota Suomessa sairastaa noin 10 000 ihmistä.
  3. Triglyseridit yli 10 mmol/lKäypä hoito -suosituksen mukaan hoito on aiheellista haimatulehduksen ehkäisemiseksi, kun triglyseridit ylittävät (5–)10 mmol/l.
  4. Lp(a) yli 125 nmol/lEi kuulu tavalliseen lipidipakettiin, mutta suurentunut pitoisuus lisää riskiä ja on perinnöllinen. Terve Suomi 2023 -aineistossa se oli koholla 11,0 prosentilla miehistä ja 10,4 prosentilla naisista.

Mitä kolesteroliarvot eivät kerro

Ne eivät mittaa suoniesi kuntoa. Ne mittaavat aineita, jotka vuosien mittaan vaikuttavat siihen. Yksi mittaus on piste viivalla, joka alkaa kertoa jotain vasta, kun pisteitä on useita.

Eivätkä ne kerro muusta sydänriskistäsi: verenpaine, tupakointi, diabetes, suvun sairaudet ja ikä painavat paljon ilman, että mikään lipidirivi näyttää sitä, ja juuri siksi LDL-tavoite on henkilökohtainen. Suomessa kolesteroli on silti yleinen kysymys: Käypä hoito -suosituksen mukaan Terve Suomi 2023 -tutkimuksessa yli 20-vuotiaista naisista 70 prosentilla ja miehistä 72 prosentilla oli suurentunut kokonais- tai LDL-kolesteroli tai kolesterolilääkitys. FINRISKI-tutkimusten mukaan väestön kolesteroli laski vuosikymmeniä mutta kääntyi nousuun vuoden 2007 jälkeen.

Kuinka usein kolesteroliarvot kannattaa mitata

Käypä hoito -suositus neuvoo mittaamaan lipidit väestössä viimeistään 40 vuoden iässä ja sen jälkeen vähintään viiden vuoden välein, ja aiemmin, jos on riskitekijöitä. Sydänliitto neuvoo samaan suuntaan: tarkista arvosi 3–5 vuoden välein ja viimeistään ennen 40 ikävuotta. Jos sinua hoidetaan tai sinulla on muita riskitekijöitä, lääkäri sopii eri rytmin. Kun mittaukset tehdään samassa laboratoriossa, joko erikseen tai osana laajaa verikoetta, suunta on helpompi lukea.