Mitä verikokeita raskauden aikana otetaan

Raskauden verikokeet otetaan Suomessa pääosin äitiysneuvolan lähetteellä. Terveyskirjaston mukaan veriryhmä ja veriryhmävasta-aineet seulotaan jokaisen raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana, ja ensimmäisellä neuvolakäynnillä otetaan verinäyte kuppataudin ja HIV-infektion varhaiseksi toteamiseksi. Helsingin neuvoloissa samaan alkuraskauden näytteeseen kuuluvat myös hemoglobiini ja hepatiitti.

Hemoglobiini tutkitaan Terveyskirjaston mukaan alkuraskaudessa ja uudelleen raskausviikolla 28. Lisäksi lähes kaikille tehdään glukoosirasituskoe raskausdiabeteksen toteamiseksi, yleensä raskausviikolla 24. Siitä voidaan vapauttaa esimerkiksi alle 25-vuotiaat normaalipainoiset ensisynnyttäjät, joiden lähisukulaisilla ei ole tyypin 2 diabetesta, ja tietyin ehdoin alle 40-vuotiaat uudelleensynnyttäjät.

Muita laboratoriotutkimuksia voidaan pyytää terveydentilasi ja raskauden kulun mukaan. Sikiön kromosomipoikkeavuuksien seulontaan käytetään verinäytettä yhdessä ultraäänitutkimuksen kanssa, ja seulonnat ovat vapaaehtoisia.

Raskaudella on omat rajansa

Raskaus muuttaa elimistön kemiaa kolmannes kolmannekselta. Vuoden 2024 kansainvälinen hemoglobiinianalyysi asetti alarajan noin 110 g/l:aan ensimmäisellä kolmanneksella ja noin 106 g/l:aan toisella, selvästi alle sen noin 120 g/l:n, jota käytetään raskauden ulkopuolella.

Sokerissa raja kulkee toiseen suuntaan. Käypä hoito -suosituksen mukaan raskausdiabeteksen raja-arvot ovat glukoosirasituskokeessa paastoarvo 5,3 mmol/l tai enemmän, tunnin arvo 10,0 tai enemmän ja kahden tunnin arvo 8,6 tai enemmän, ja yksikin poikkeava arvo riittää diagnoosiin. Raskauden ulkopuolella paastoarvo on viitealueella alle 6,1 mmol/l. Raskaana glukoosirasituskokeen paastoarvo 5,6, joka muuten olisi tavallinen, tarkoittaa siis raskausdiabetesta.

Myös kilpirauhasen, maksan, munuaisten ja verenkuvan arvot siirtyvät, ja vuoden 2022 katsaus varoittaa, että useimmat laboratoriot soveltavat raskaana oleviin edelleen raskaudettomien aikuisten viitevälejä. Amerikkalaisen kilpirauhasyhdistyksen raskaussuositus käsittelee kokonaisessa luvussa sitä, miten kilpirauhaskokeita tulkitaan raskauden aikana.

Hemoglobiini raskauden aikana: kumpikin ääripää kertoo

Suomalainen tutkimus Pohjois-Suomen syntymäkohorteista, yhteensä 20 554 äitiä, seurasi hemoglobiinia ensimmäisellä ja viimeisellä neuvolakäynnillä. Myöhäisraskauden matala hemoglobiini liittyi suurempaan ennenaikaisen synnytyksen riskiin (vetosuhde 1,60), ja korkea hemoglobiini liittyi täysiaikaisen mutta pienikokoisen lapsen riskiin (vetosuhde 1,29).

Tutkijat päättelivät, että hemoglobiinia kannattaa seurata kummastakin ääripäästä koko raskauden ajan. Se on hyvä esimerkki siitä, miksi raskauden tuloksia ei lueta raskaudettoman naisen taulukosta: sama luku voi olla raskaana odotettu ja raskauden ulkopuolella matala, tai päinvastoin.

Jos olet raskaana, kysy, käyttikö laboratorio raskauden viitevälejä, ja käy tulos läpi terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa. Raskaudettomien viitevälien mukaan luettu tulos voi näyttää hälyttävältä tai rauhoittavalta väärästä syystä.

Mitä sukupuoli muuttaa

Raskauden ulkopuolellakin naisten ja miesten viitearvot eroavat useilla riveillä, ja hemoglobiini on selvin esimerkki. Suomalaiset rajat, naisille 117–155 g/l ja miehille 134–167 g/l, laskettiin 845 terveen aikuisen näytteistä. Hemoglobiini 125 g/l on siis viitevälissä naisella mutta voidaan merkitä matalaksi miehellä.

Kreatiniini eroaa muusta syystä. Sitä syntyy lihaksissa, ja keskimääräinen lihasmassa on erilainen, joten Fimlabin viiteväli on yli 15-vuotiailla naisilla 50–90 µmol/l ja miehillä 60–100 µmol/l. Siitä laskettava munuaisten suodatusnopeus eli eGFR ottaa iän ja sukupuolen huomioon. Myös ALATin yläraja on eri: Fimlabissa yli 17-vuotiailla naisilla alle 35 U/l ja miehillä alle 50 U/l.

Ferritiini eli rautavarastojen mittari on naisilla matalampi: HUS:n viiteväli on naisille 15–125 µg/l ja miehille 20–195 µg/l. Viiteväli on aina tietyn ryhmän viiteväli, ja tulosluettelosi tulostaa sen ryhmän rajat, johon laboratorio sinut sijoitti. Jos sukupuolesi tai syntymäaikasi on kirjattu väärin, merkinnätkin voivat olla väärin, ja se kannattaa tarkistaa.

  1. HemoglobiiniNaisilla matalampi alaraja kuin miehillä murrosiästä alkaen. Ennen sitä tyttöjen ja poikien rajat ovat lähes samat.
  2. FerritiiniNaisilla matalampi viiteväli. Lisäksi tulehdus voi nostaa arvoa ja peittää raudanpuutteen.
  3. KreatiniiniMiehillä keskimäärin korkeampi, koska sitä syntyy lihaksissa. Luetaan yhdessä eGFR:n kanssa.
  4. TSHViitevälin yläraja nousee iän mukana: yli 80-vuotiailla se on selvästi korkeampi kuin työikäisillä.

Mitä ikä muuttaa, ja kuinka hitaasti

Lapset eivät ole laboratoriossa pieniä aikuisia. Fimlabin viitevälit hemoglobiinille ovat 1–4-vuotiailla 100–142 g/l, 4–13-vuotiailla 110–155 g/l ja 13–17-vuotiailla tytöillä 125–160 g/l, pojilla 130–160 g/l. Tytöt ja pojat erkanevat siis vasta murrosiässä. Lapsen tuloksia ei pidä koskaan lukea aikuisten taulukosta.

Aikuisilla muutokset ovat hitaampia ja harvempia. Selvä esimerkki on TSH: Fimlabin viiteväli on 20–59-vuotiaille 0,5–4,0 mU/l, 60–69-vuotiaille 0,5–4,3, 70–79-vuotiaille 0,5–5,9 ja yli 80-vuotiaille 0,5–7,5 mU/l. TSH 5,0 voi siis saada merkinnän 50-vuotiaalla mutta olla viitevälissä 75-vuotiaalla.

Myös kreatiniinin viitearvoihin vaikuttaa Fimlabin mukaan ikä lihasmassan ja sukupuolen ohella, joten sama luku voi kertoa eri asiaa 30- ja 80-vuotiaalla. Jos tuloksessasi on merkintä myöhemmällä iällä, kysy, käyttikö laboratorio ikäryhmäsi viiteväliä.

Mitä tällaiset taulukot eivät kerro

Missä tahansa julkaistu viiteväli, myös tällä sivulla, on lukemisen apu. Arvoasi koskee se, joka on tulostettu sen viereen omassa tulosluettelossasi, koska se riippuu laitteesta, reagensseista ja laboratorion palvelemasta väestöstä.

Viitevälit jättävät myös terveitä ulkopuolelleen: noin joka kahdeskymmenes jokaisessa yksittäisessä tutkimuksessa. Vuoden 2025 katsaus toteaa, että viitevälin ulkopuolisia tuloksia on paljon enemmän kuin kliinisesti merkittäviä. Taulukko vastaa kysymykseen, mikä on tavallista ikäisellesi naiselle tai miehelle tai raskauden vaiheelle. Se ei vastaa siihen, mitä sinulle tapahtuu.

Vertailu, joka voittaa jokaisen taulukon

Oma edellinen tuloksesi. Arvo, joka on ollut kolme vuotta samana juuri viitevälin ulkopuolella, on eri löydös kuin sama arvo ensimmäistä kertaa, eikä mikään sukupuolen tai iän mukainen viiteväli pysty tekemään tätä eroa puolestasi.

Laboratorioasiantuntijoilla on tähän työkalu: he voivat laskea, kuinka suuri kahden tuloksesi välisen muutoksen täytyy olla, ennen kuin se ylittää tutkimuksen tavallisen päivittäisen vaihtelun. Kysy, ylittääkö huomaamasi muutos tuon rajan. OmaKannassa näet aiemmat tuloksesi, ja kehityssuunta on se osa tiedoistasi, jota kenelläkään muulla ei ole.